surffauksen oppitunti nro1

Taas kerran sain ihmetellä, miten suuresta saaresta Phuketissa on kyse. Monet turisitit saattavat nähdä vain patongin rannan turistikojuineen ja luulla, etta siinä on kaikki. Niin ainakin itse luulin tullessani tänne. Todellisuudessa Phuketissa riittää paljon nahtävää ja ihmeteltävää Patongin ulkopuolellakin, tai itseasiassa siellä sita juuri onkin. Tästä on jo pari paivää kun käytiin surin-rannalla. Sinne vievä tie oli todella mäkinen ja paikoin tie nousi lahes pystysuoraan. Maisemat olivat kuitenkin näkemisen arvoisia! Ensi kerralla kun ajetaan sinne, laitan kameran laulamaan!

Surin-rannalla otettiin ensipulahdukset mereen, jolla ainakin toistaiseksi oli vielä hieman viilentävä vaikutus. Rannalla liehu punainen lippu, joten vedessä oli pelkästään surffareita ja “surffailijoita”. Itse lukeuduin tuohon toiseen kategoriaan. Aallot oli isommat ja voimakkaammat kuin mitä olin koskaan aikaisemmin nähnyt. Olin aluksi jotenkin sen verran tumpelo, että tein joka kerta aallon kohdatessani kaikki väärät liikkeet. Aalto heitteli miuta ihan miten tahtoi. Pari kertaa menin jalat edeltä ympäri ajatellen, että noniin, nyt kyllä hukun. Loppujen lopuks aloin pelätä aaltoja enkä suostunut menemään enää uimaan. Onneksi Olli suostu pitämään miulle sit surffauksen ensimmäisen oppitunnin eli “opettele uimaan aallokossa”. Sydämen hakatessa tuhatta ja sataa opin ylittämään ja alittamaan aallot ja nyt odottelen milloin seuraa seuraava oppitunti, jolloin saisin laudan käteen!

Maanantaina alkoi orientaatioviikko ja saatiin vihdoin paljonpuhutut kouluasut ja paljonarvelluttavat lukujärjestykset. Kouluasut vaikuttivat alkusilmäykseltä oikein kivoilta ja siisteiltä, mutta kun niitä piti alkaa oikeasti käyttämään, todellisuus iski vasten kasvoja. Univormu on nimensä mukaan univormu, eli asu, jota on pakko pitää ja jossa on mahdollisimman tuskaista olla! Lukujärjestys puolestaan osoittautui juuri niin huonoksi kuin arveltiin. Aikataulu oli laadittu sen mukaan, että 79 opiskelijaa saisi juuri ne kurssit, jotka haluaa. Yhdellä ihmisellä tosin tämä ei onnistunut, ja se olin tietysti mie. Ei se miuta tosin liiikuttanut yhtään, enemmänkin ärsytti se, että luennot oli ripoteltu kaikille viikonpäiville ja joka viikko aikataulu oli erilainen. Toisin sanoen, ei ollut mitään 3- tai edes 4- päivän viikkoja, eikä siis mitään viikonloppuja pidempiä lomia. Pakko siis käyttää kaikki poissaolomahdollisuudet, jotta pääsis matkustelee!

Käytiin toissapäivänä ostarilla ettimässä miulle mustia koulukenkiä. Ei ollut mikään helpoin missio! Löydettiin AIVAN ihana kenkäkauppa! Kuolasin siellä kaikkia kenkiä, mutta miun piti keskittyä löytämään mustat umpinaiset kengät. Kävi kuitenkin ilmi, että miun jalka on ihan liian iso Thaimaalaiseen kenkämuottiin. Miulle ei yksinkertaisesti mahtuneet mitkään kengät!!Nyt ymmärrän miltä Tiinasta ja Maijusta on mahtanut tuntua kenkiä etsiessä! Kenkien valinta ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan enää niin hankalaa, kun piti tyytyä vain niihin jotka mahtuivat jalkaan ja niitä ei ollut montaa.

Jo viikko sitten käytiin mein uudella hienolla salilla puolentoista tunnin joogatunnilla. Se oli aikamoinen kokemus. Jo yhden tunnin perusteella voi helposti keksiä muutaman syyn, miksi esim. suomalainen “huippu”-urheilu on vailla huippuja ja miksi lihavuus on suomessa ongelma. Kun kävin Suomessa joogatunnilla, meille korostetttiin, että kun alkaa tuntua pahalta, pitää lopettaa. Jos tuntuu taas todella pahalta, voi käydä hetkeksi maaten. Noh, mites täällä! Ohjaaja näytti meille liikkeet, jonka jälkeen se kiersi salia katsomassa meidän suorituksia. Kun taivuttiin asentoon, jossa jalat tärisi ja naama oli solmussa, ohjaaja kävi painamassa selästä kaksin käsin vielä alemmas. Sitä tuskan määrää on vaikea kuvailla! Ohjaaja- Mai (mies) ei ollut varmaan koskaan aikaisemmin nähnyt yhtä kankeita tyyppejä. Seuraavana päivänä olo oli pahempi kuin maratonin jälkeen- aivan joka paikkaan sattu. Ja joku vielä luulee, että jooga on jotain huuhaa- touhua.

Viikonlopuksi lahdettiin ensimmaiselle luokkaretkelle Phi Phi saarille, josta tarinaa seuraavassa kirjotuksessa. Naa miun kirjotukset tulee tosi paljon myohassa, koska jotenki ei kerkia eika jouda istumaan koneen aareen koskaan, mut mie yritan skarpata, kunhan saadaan se paljonpuhuttu kamppa!

AK