Kohti Aurinkoa

Tschüss!

Tästä se lähtee. Taas tuli todistettua perusklisee, miten pieni maailma on. Kuinka ollakaan, samassa kyydissä Helsinkiin tuli eräs poika, jonka oon tavannu aikasemmi. Se on muistaakseni ollu mein lukiossa ja oon saattanu nähdä sen myös mein koululla ;) Kuinka ollakaan, myös SE menee Phuketiin ja myös Australiaan!!?? Kuvitella!

Helsingissä kaikki sujui hyvin, mitä nyt yks lattianlakaisukoneenkuski yritti ajaa useaan kertaan yli.. Muncheniin tultaessa oli kaksi agendaa, saada döner kebabii ja käydä oktoberfesteil. Tää poika, kenen kaa matkustan, sen nimi on siis Olli, ni se oli yllättäen sitä mieltä, ettei lähdetä keskustaa, koska ei muka keretä (silmienpyöritys). Eihän siinä ollut kuin vaan n.6 tuntia aikaa.. Onneks mie pysyin vahvana! (Miun oli päästävä Oktoberfesteille, koska miul on matkas mukana Katjan antama kirja, jossa on 501 maailmannähtävyyttä ja mie olin merkannu jo etukätee et oon käyny oktoberfesteil ni pakkoha siel oli käydä pyörähtämässä).

Ihan tavanomaisen maanantaipäivän tapaan bileet oli jo keskipäivällä täys tohinalla käynnissä. Nahkahousuisia miehiä valui sankoin joukoin kohti Oktoberfestin aluetta ja miksei valuisi, kun siellä olevilla naisilla oli semmoiset mekot! Etuvarustus tarjolla kuin lihatiskin priimafileet! Mentiin sitten normimaanantaiseen tyyliin juomaan kaljaa isoon telttaan, jossa orkesteri soi, miehet lauloi ja olut virtasi. Oon aika ylpee et saatiin Ollin kaa kumottua litran kalja, vaik en normaalisti edes tykkää siitä. Juotiin se aika nopeesee tahtii ja se kyllä tuntu päässä ja jaloissa :D Olis ehkä mennyt toisetkin mut oli pakko lähtee metsästää döneriii. Tai eipä sitä liioin tarvinnu metsästää. On kolme asiaa, jotka pitää miuta punaisen-lihan-ruokavalion kaidalla tiellä: Makkara, BB-rulla ja döner kebab! Kyl kasvissyöjät jää NIII paljosta paitsi!

Harmi, ettei ollut enempää aikaa. Olis ollu kivaa kierrellä pidempään Italian pohjoisimmassa kaupungissa Munchenissä. Lentokentällä mentiin varmaan 5 kertaa väärään paikkaan, kunnes löydettiin oikea portti. Pitkän jonotuksen jälkeen turvatarkastukseen sain paskanhalvauksen, kun turvatarkastusmies sanoi “ oh, no! You have a knife in your bag”! Miun aivot rupes raksuttaa tuhatta ja sataa puhumattakaa sydämen lyönneistä. Mikä hiton veitsi?!? Noh,  sveitsiläisen linkkuveitsenhä se turvatarkastusmamma kaivoi miun laukusta. Ja äiti viel sano et “ethän sitten hävitä tätä, kun saatiin tää lahjaks!” Sori äiti J  (Meni se kuitenkin helsinki-vantaal läpi ongelmitta).

Nyt istuskellaa koneessa ja suureks pettymykseks tääl EI oo omia telkkareita niinku nykin lennol EIKÄ oo mitää leffoi JA penkkitilaa on ihan liian vähän. Mut onneks kohta ollaan Phuketissa!!!